keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Kurret ja tunnustus

Kurre Oravainen alias orava
(Sciurus vulgaris)


Iloinen aina ahkeran oloinen viipeltäjä
kavereineen on ilahduttanut minua  harva se päivä
kesämökillä kesän aikana.


Välillä ovat temmeltäneet 
niin ,että sammal pölisee,
pitkin puita ja kuusen latvoja peräperään vilistäen.


Olen myös pistänyt merkille,
että näille kurreille maistuu enemmän auringonkukan siemenet
kuin pähkinät.
Siinä saa tikat kyytiä ja linnutkin
kun nämä vesselit päättää tulla aterialle.
Mutta sitä sen on elämä ja nälkä se kurrellakin.
Onneksi kesän mittaan huomioin,
että ei kovin hanakoita ollut kirjosiepon pesille,
nämähän paarmalinnut antoi sellaset kyydit porukalla oravoille
jos lähemmäksi yritti pesää.


Ensi keväänä laitetaan kirjosiepoille lisää pönttöjä,
tulikin kaukokaipuu kevääseen.
Viime kesänä pesi kaksi perhettä kirjosieppoja.
Mutta oravasta siis,
onkohan montaakaan ihmisen puoleista lukijaa
joka ei oravoista tykkäisi, 
en oikein usko!
Eikös olekin vekkuleita?
Oravasta muihin asioihin,
sain ihanalta Sylviltä
Kauniin tunnustuksen, kiitos Sylvi,
ihana on ja olen oikein iloinen siitä!


"Ystävyys on akku elämän arjessa"
Ystävyys ja ystävät, myös kaikki blogiystävät, ne on vain niin elämän suola, ilo ja kaikkea millä ihminen pääsee jo pitkälle, vaikka elo muuten olisi kurjaa. Huolet tuntuvat pieniltä, varsinkin kun pieni ihminen löytää ystävyyden avaimet, niitä pitkään kaivattuaan. Täällä blogimaailmassa olen saanut tuon myös nähdä ja se tuntui NIIN hyvältä, kun ystäviä löytyy pienelle ihmiselle. Mieleni on keveä ja aurinkoinen, vaikka hetkeä aikaisemmin olin tuoliin lysähtänyt elon murheiden kasaannuttua. Sitä tämä elämä on...vuoristorataa ♥
Tämän tunnustuksen halua ylläolevilla saatesanoilla antaa seuraaville blogeille ja heidän kirjoittajilleen:

Kaikki ihanat lukijani, olkaa hyvä ♥
Niin se vaan tämäkin syyskuu loppua kohti etenee
päivät lyhenee ja pimeän aika on pitenee.
Mutta toivottelen näillä sanoilla leppoisaa ,kaunista syyskuun loppua hyvät ystävät,
lukijat ja satunnaiset vierailijat! 
T
Seijastiina

maanantai 19. syyskuuta 2011

Tintit ja tunnustus ♥

Suuret Kiitokset Tuulalle 
Kauniista ja kivasta tunnustuksesta tähän blogiini!
Olempa siitä oikein iloinen ja yllättynytkin!
Tuleepahan tätäkin nyt sitten samalla päivitettyä!
Tässä kuului kertoa 8 asiaa itsestään!
Olenkin jo kertonut joitain juttuja joskus,
koetan keksiä jotain uutta!

1. Olen liittynyt liian moniin yhteisöihin, jotta liikaa aikaa menee koneella!
2. Olen kesän lapsi, mutta rakastan syksyäkin, se on niin kaunis!
3. Minua taas ärsyttää, kun tahtoisin nukkua pitkään joskus, aina herään 7-8 välillä.
4. Toivon paljon asioita, mutta olis kiva voittaa vähän enemmän rahaa, antaisin niitä tyttärelle ja ostasin paremman auton!
5. Tahtosin ostaa myös järvenranta mökin, vuokramökkimme on kuivan paikan mökki.
6. Tahtoisin oppia kunnolla valokuvaamaan, mutta olen liian hätäinen.
7. Tahtoisin oppia myös tekemään  koruja.
8. Toivon aina ,että tuleva talvi olisi lempeä pikkulinnuille ja muille eläimille.


Siinä jotain uutta tietoa minusta ja toiveita!
En tahdo jakaa tätä kellekään yksityisesti vaan annan sen kaikille täällä
vieraileville ja lukijoille, jos tahdot ottaa haasteen vastaan, 
kirjoita jotain tunnustuksia, niitä on kiva lukea!
Ja ota tunnustus tietysti mukaasi!


Sitten luontoon:
Metsä on hiljennyt kesän lintusista,
vai onko?
Pikku peippo vielä näkyin kuusikossa eilen, aika arkana lymyili,
toisin kuin kesällä.

Mutta tintit ovat vallanneet kuusikon vuorostaan nyt
oikein porukalla.
Metsän kätköistä sujahtaa lintulaudalle:
Hömötiainen
(Parus montanus)

Talitiainen
(Parus Major)

Sinitiainen
(Parus Caeruleus)

Kuusitiainen
(Parus ater)

Mukavia pikku tirppusia on kiva katsella ,
ihan lähellekin antaa tulla,
terhakat pikku tintit.
Iloisia tiitiäisiä, vai mitä sanotte?
T
Seijastiina

torstai 1. syyskuuta 2011

Tervetuloa syksy ♥

Niin on kesä mennyt syksy saapui Pohjolaan,
pienet pensaat, mansikanlehdet ,nuo ihan pienet
alkaa värittyä ensin, jopa täälläkin.
Oikein ihanaa, värikästä syksyä 
ja iloa jokaiseen pimenevään päivään ja iltaan.
Kiitos monista kommenteista! 

Verenpisara (Fuchsia)
Pihlaja (Sorbus)
Auringonkukka ( Helianthus annuus)
Punakärpässieni ( Amanita muscaria)
 

keskiviikko 31. elokuuta 2011

Kesän viimeisiä perhosia ♥

Amiraali ( Vanessa atalanta)

Suruvaippa ( Nymphalis antiopa)

Nokkosperhonen ( Nymphalis urticae)

Neitoperhonen ( Nymphalis io )

Herukka eli liuskaperhonen ( Nymphalis C-album )

Sitruunaperhonen ( Gonepteryx rhamni )
Kesä loppuu tänään, kylmästi ja taatusti joka kerta!
Sateinen päivä on tämä viimeinen päivä,
perhosia tuskin liikkeellä.
Mutta tahdon esitellä kesän vika perhoset vielä kerran.
Näkyy näitä vielä maalla baarillani joka päivä,
laitoin toisen baarin kuistille,
eilen innoissaan pyrähti kaksi amiraalia tarjottavalle,
kun lisäsin lisäravintoa.
Mutta vähenemään päin ovat.
Vielä uskon kuitenkin nokkosperhosen
tulevan tarkastelemaan sisätiloja
ilmojen kylmettyä,
usein käykin kyllä niin.
Niin se vaan syksy hiipii pikkuhiljaa,
mutta onneksi luonnossa on kauniita värejä,
joista pian saamme yhä enemmän ja enemmän nauttia.
Hyvää elokuun viimeistä päivää ja kiitos taas teille 
rakkaat lukijani!
Ja lempeää syksyä!

torstai 25. elokuuta 2011

Siniritariyökkönen

Tökkimällä, hitaasti, mutta varmasti,
päätin taas alkaa hiippailla kohti 
blogimaailmaa. 
Ajattelin, pidänkö blogeja enää lainkaan,
on niin monta rautaa tulessa,
mutta onhan tämä KIVAA!
Joten jos nyt kuitenkin,
silloin tällöin verestän blogikirjoittelua!
Ihan senkin takia, kun muutama on sitä minulta pyytänyt.
Kiitoksia teille kaikille ihanille ihmisille
ja tästä tää sitten alkaa,
ekana tarjoan teille:
Siniritariyökkönen
Catocala faxini
Perhosbaari toimii tänäkin kesänä ja
puutarhassani on välistä kymmeniä perhosia.
Ihanaa arvaatte varmaan!
Ja sitten öisin
öisin saapuvat suuret komeat siniritarit
parhaimmillaan,
kun oli kuutamo elokuun,
pimeässä,
baarilla notkui 7-9 ritaria.
se oli sitten vaikuttava näky!
Nämä kuvat on kuitenkin eräänä  aamuna otettuja,
muutama päivä sitten.
Siniritarihan on Suomen suurin yökkönen,
siipien väli voi olla jopa 10cm.
Niinkuin näillä oli, luulen ,ettei enemmänkin.
Nämä pojat tykkää yöbaarin antimista,
ja helppo tunnistaa ,tietty koostaan
ja sinisestä raidasta siipien suojaa jää
usein sininen väri takasiivissä,
kun perhoset suputtaa siipensä,
näin Seijastiinan sanoin.

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Lintuja pihalla ♥

Kyllä ei laula peipponen enää,
mutta viihtyy pikkuisen mökkimme pihamaalla edelleen,
jälkipolvensa kanssa.
Silläpä se lauleskeli pitkään heinäkuun puolelle,
kun oli parikin pesuetta jälkipolvea.
Peippo/Fringilla coelebs

Vielä se saa popsia tarjoamiani antimia,
syyskuussa muuttaen pois.
Viherpeippo/Carduelis chloris

Viherpeipot ,runsaina porukoina,
viihtyy myös pihalla,
talvella kovin arkoja.
Mutta kauniita vihreitä peipposia.
Vihervarpunen/Carduelis spinus

Vihervarpunen, pikkuinen ,pirteä,
sisupussi, aina ilahduttava.
Viimein myös tänä kesänä olen saanut ihastella punatulkkuja.
Punatulkku/Pyrrhula pyrrhula

talvella en niitä nähnyt.
Nämä reippaat linnut tupsahtavat ihan kuistille pyytämään evästä,
jos on murkina päässyt loppumaan.
Vilahtelipa ruokintapaikalla myös piskuinen hömötiainen,
ja 'normaalit' tintit myöskin.
Talitiainen naaras/Parus major

Kuvaan ei hömötiainen vielä rohjennut kuitenkaan,
ehkä seuravaalla kerralla.

tiistai 2. elokuuta 2011

Kuikka

Kuikka
Gavia arctica


Kuikka munii yleensä pari munaa.
Nyt kuikan lapset on jo isoja 
'meidänkin' järven selällä uiskentelee vielä
neljä kaunista ,uljasta lintua.
Kesäöitten kuikan kutsu,
järven tyyni lempeys,
mikä voisikaan olla ihanampaa Suomen kesässä.
Kuvat on aika kaukaa otettu laiturilta,
mutta kelpaa minulle muistoksi 
taas täälläkin viihtyvistä linnuista.
Liian pian jo aloittavat muuttotouhunsa maailmalle,
elokuun 10 päivän tienoilla ja ekat tahtoo lähteä,
haikeeta!

maanantai 1. elokuuta 2011

Käpytikka

Käpytikka
Dendrocopos major

Niimpä se kesäkin jo käänsi kylkensä elokuulle,
useinhan se lämmin vasta nyt alkaa,
vaan on tuota kuumuutta piisannut koko kesän.

Mökkeilijän ilon aihe meillä on tämä 
virkeä käpytikka,
vaaleamman rouvansa kera.
Ihan metrin päähän antaapi lähes tulla,
vaan jos kameraa nostan silmien korkuudelle,
silloin lähti.
Tykkään tikoista!
Mukavaa elokuuta hyvät lukijat!

maanantai 23. toukokuuta 2011

Hyvää Kesää!

Hei kaikki lukijat ,satunnaiset vierailijat
ja ystävät!

Niin se vaan kesää astuu kynnykselle
ihan pian virallisesti,
pääskyset on tulleet,
tuossa ne iloisesti lentelee
avonaisen ikkunan takana ja luonto kukkii!
Tämän postauksen myötä tahdon toivottaa
ihanaa, kaunista ja antoisaa kesää,
sillä blogini jäävät tauolle,
päämäärättömäksi ajaksi,ehkä palaan syksyllä
ehkä en, näillä näkymillä.

Uusia asioita ja haasteita on tullut matkaan
ja aikani ei riitä enää eikä jaksaminen tällä kertaa
päivittää kaikkia blogeja.
Vuodenajat blogiani päivitän ,että
siinä vuosi tulee täyteen!
Minulla on myös ihan uusi kuvablogi,
mihin en laita lukijoita tosin, enkä kommentteja,
se on sellainen kuvapäiväkirja vaan,
ja siihen pääsee tuosta:
Seijastiinan mietteistä etusivulta,
jos kiinnostusta riittää,
käykää kuvia katsomassa!

Kiitos ihanasta ajasta tässä blogissa
ja ihanista kommenteistanne
ne ovat aina olleet bloginpitäjän ilo.
T
Seijastiina

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Yllätysarvonta Leena Lumi blogissa

Heips!
Mukavia kirjoja on tarjolla,
eli Leenalla täällä
on yllätysarvonta, käykää kurkkaamassa,
vielä ehtii mukaan!

Minä puolestani vetäydyn mökkielämään,
sateesta piittaamatta,
ja voi olla ,että blogin pito harvenee,
tai sitten ei.
Mutta ilahduttavaa kevättä
ja oikein iloista, kaunista, hehkuvaa kesää,
kyllä me se ollaan aina ansaittu,
eikös vaan?
T
Seijastiina

maanantai 16. toukokuuta 2011

Peippo

Peippo
(Fringilla coelebs)
Peipon laulua ja kuikan kutsua kesä ei ole mitään,
eihän vaan?


Pirteä lauleskeli on kakille varmasti tuttu.


Minulla on  nyt runsain mitoin iloa ollut
ja onnea
kun tämä ihana sirkattelija puolisoineen
on asettunut mökimme kuusikkoon, 
josko siellä on yks ja toinenkin pari,
äänestä päätellen.
Mutta mitä riemulaulua!

Saamme virkein mielin, ilahtuneena
avata ikkunan kesään ja kuunnella 
peippojen aamukonserttia joka jatkuu..
vaan ei se koko kesää laula
kuten laulu kertoo...


Peippo naaraalta muuten puuttuu tuo punerrus
ja sininen sävy päälaelta
muuten se jotakuinkin on samanlainen.
Peippo on yleisin Suomemme pesimälinnuista,
ja kukapa ei odottaisi innokasta muuttajaa keväällä.
Liian turhankin aikaseen tahtoovat tulla joskus
tänne jään ja lumen keskelle,
lienee mahdoton koti ikävä laululintusellamme.
Nyt nautitaan peipon hilpeästä laulusta
ja iloitaan pian alkavasta kesästä, 
se on aina niin ihanaa!
Iloista viikkoa hyvät ihmiset!

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Yllätyspalkinto

Kiitos Marja-Leena ja Eila mukavasta palkinnosta ja haasteesta.
Olen oikein iloinen tästä ja viimeinkin on aikaa tämä laittaa esille.
Ihana!
Todellinen yllätys!

Tunnustukseen liittyy, että pitää kertoa 8 tunnustusta tai asiaa itsestä.
Lisäksi se pitäisi lähettää 8 lukijalle eteenpäin ja kuvan saa tallentaa mukaan.
Eli sitten vaan matkaan, kärsittekö kuunnella?


1. Olen Kuopiossa syntynyt -54, 91 vuonna lähdin aikuisiässä maailmalle ja nyt olen tänne Heinolaan sijottunut,kiertelyjeni päätteeksi, vaan mieli kaihoaa kotikonnuille kerran vielä takaisin.
Meitä oli neljä sisarusta, kaksi asuu edelleen Kuopiossa.

2. Olen työskennellyt monissa 'firmoissa', sairaalassa, palvetaloissa, myöskin olen ollut nosturinkuljettaja muuten, ihan nuorena Kuopiossa, lastulevytehtaalla.
Nykysin toimin kun toimin palvelualalla.


3.Olen kovasti luontoihminen, vähän liiankin herkkä joskus, en kestä luonnonmurhenäytelmiä kyynelehtimättä, vaikka salaa .
Rakastan eläimiä ja tunnen tuskaa jos niitä kohdellaan huonosti.
Tottakai rakas on myös perheeni ♥
Siitä olenkin kirjoittanut aikasemmin joskus.


4. Ennen luin paljon kirjoja, skifiä, jännityskirjoja, romantiikkaa, elämäntarinoita,
nykään en osaa rentoutua kunnolla kirjan kanssa, mutta mökillä joskus kyllä.Monta kirjaa on kesken tuossa makkarissa.


5. Olen leffafriikki, ennen vielä kovempi, seinät notkuu leffoista, videoitakin vielä löytyy, dvd leffoja laidasta laitaan, niissäkin enemmänkin jännitystä ja kauhua.
Liekkö elämä niin tasaista nykyään, että vastapainoksi haen jotain jännitystä elokuvista.
Myös kunnon poliisisarjat on jees, eli: Mentalist, N.C.I.S rikostutkijat, Beck, C.S.I Miami, griminal minds.. siinä joitain..
Ja luontodokumentit tietty, vaikka lähdenkin vessaan, jos joku leijona  on seepran tai vastaavan kimpussa.


6. Tykkään myös järjestyksestä, koti pitää olla kunnossa, kaikki omilla paikoillaan, 
taikka hermostun, kun en tietty löydä mitään.Tykkään olla olevinani myös nuorekas, pidän korkeakantaisista kengistä, korvakoruista, meikkaan hiukan ja pukeudun omaan tyyliin.Sukista en pidä, kesällä monta kuukautta kuljen sandaaleissa, niin sukkia en käytä.Pakko tilanteessa talvisin sukkahousuja hameen kanssa, muuten talvellakin nilkkasukat jalassa vaan, ja kun kotiin tulen ,nekin lähtee, eli paljain varpain olen melkein aina.Nyt harmittaa vaan kun nivelrikko on varpaassa, monet korkkarit ei käy jalkaan.


7.Tykkään leipoa,mutta sekin harrastus on jäänyt vähiin, kun on tuota pyöreyttä tullut jonkun verran, jota yritän karpaten välillä poistella, toisinaan ihan hyvin tuloksin.
Pitääkin muuten tehdä kohta korvapuusteja ;D
Ruuan laitosta en niin perusta. 


8. Olen kouluissa ollut aina olevinani hyvä piirtäjä ja juttujen kirjoittaja.
Piirustus harrastuskin on kiva, kun joskus olis aikaa sitäkin elvyttää.
Tein useimmiten lyijykynätöitä.
Tarinoita olen kirjoitellut vihkoihin jo kouluiässä, siksipä tää blogin pito on kivaa, kun saa kirjoitella, kun olis sitä aikaa, kesällä ei paljon näytä olevan.
Suvussamme on ihan eteviä 'maalareita' kuten nuorin sisareni.


No niin siin tuli taas jotain tietoa, voisin kertoa lisääkin, aina ei vaan just silleen muista!
Nyt tulis hetki ,että tämä pitäs jakaa 8:lle lukijalle, mutta miten uskallan ketään häiritä näin kauniin kevään jatkuessa...
Monilla on puutarhahommmeleita ja niin kaikenlaista touhua.. mutta kokeillaan.
Joutasko joku vastaanottamaan!
Eli seuraavat 8 pokaali teille olkaa hyvä, jos teillä jo on tämä, asian voi unohtaa, 
mutta kerrotte sen varmaankin minulle.
 Manteli
Elisa
Äitee puuhailee eli Tuula
Sylvi
Kirsti
Irmastiina
Sirpa
Minttuli
Tällä kertaa jaoin palkinnon heille, tuolla järjestyksellä ei ole merkitystä.
Kaikilla lukijoillani on ihania blogeja, joita on ihana katsella, jos en kerkiä kommentoimaan.
Mutta tälläkertaa päätin tehdä näin ja valita vastaanottajat joka ei ole kivaa, 
enkä niin yleensä teekkään, mutta nyt näin, olkaa hyvä!



 








Tämän kevään perhosia ♥


Posted by Picasa
Nokkosperhosia on runsaasti jo ollut, harmi kun säät viilenee,
ja reppanat piiloutuu koloihinsa,eihän heillä enää ole edes paljon aikaa jäljellä,
kun uusi sukupolvi aikanaan astuu kehiin.
Tuossa keskellä onkin ilmeisesti aikomus tehdä perheen lisäystä.
Suruvaippoja leijailee pari mökillä,
myöskin ne kaksittain.
Toinen jo aika repaleinen, eikä lennä kuin vähän matkaa kerralla.
Sain jopa koskettaa sitä koivun rungolla, eivät ole kovin arkoja.
Näin myös sinisiiven jo viikko sitten suunnilleen.
Auroraperhosia myös, nämä ovat liikkeissään niin vikkeliä,
että ei kuvaan antautuneet.
Koivutyttöperhonen myöskin nautti hetken koivunrungolla auringossa,
mutta siitäkin otetut kuvat jostain syystä epäonnistui.
Tunnetko jo nämä perhoset, minä jo tunnen.
Puuttuukohan tästä vielä jokunen, ei varmaankaan :)
Leppoisaa sunnuntaita hyvät lukijat ja kiitos kaikista kommenteista!
T
Seijastiina

lauantai 14. toukokuuta 2011

Kuovi

Kuovi
(Numenius arquata)
Mukava lurittelija kevään pelloilla.
Jokainen varmasti tunnistaa pitkänokkaisen kuovin,
kun sen tapaa.


Tiesitkö ,että naaraat lähtevät muille maille
jo kesäkuussa,
jättäen koiraan hoitelemaan
kuoriutuneita poikasia,
jotka sitten myöhemmin seuraavat heinäkuussa perästä.
Kuovia sanotaan myös vilulinnuksi ja jouhinokaksi.
Ilokseni sain tämänkin linnun havaita kevätpelloilta. 
T
Seijastiina

tiistai 3. toukokuuta 2011

Töyhtöhyyppä

Töyhtöhyyppä
(Vanellus vanellus)


Rantalintu,
vaikka asuukin aika pitkälti pelloilla.
Kevään mukava vinkuääninen peltojen komistus.
Hyvin usein käy niin, 
että kun töyhtöhyyppä pesii aikaseen keväällä pellolle
jopa vielä avoinaiselle paikalle,
pesintä epäonnistuu, ja hyypät lähtevätkin usein 
takaisin muuttomatkalle Intiaan,
Afrikkaan tai Kiinaan,
jopa touko/kesäkuun vaihteessa. 


Töyhtöhyypän tunnistaa helposti myös tuosta 
vinkuvasta äänestä pellolla.
Niimpä minäkin taas kerran 
kuulostelin mökkipellolla
Töyhtöhyypän ääntelyä.
Harakat, varikset ja pienemmät petolinnut
on ainainen kiusa avonaiselle pesälle pellolla.
Harmittelen ja toivon,
että tänä keväänä pesintä onnistuu,
ja kaunis lintu viihtyy kauemmin näillä tienoilla.