Harmauden keskellä muistuu
usein mieleen kesä,
heinäkuu
ja ne maistuvat omat mansikat.
Palaampa jälleen hetkeksi
viime kesään.
Muistan terassin
siinä kypsyvät
makoisat mansikat
heinäkuun kosteassa helteessä.
Mikä ihana kesä
mikä odotuksen jännitys,
kun marjat alkaa kypsyä.
Ja se ensimmäinen
makea ihan itse kasvatettu
mikä nautinto.
Entäpä ne metsämansikat,
vähiin ovat käyneet
lapsuuden maisemiin
verrattuna,
kun vielä ahot pursusi punaisenaan
meheviä pompuloita.
Vielä kuitenkin on ilo
muutaman,
edes kerran
kesässä
maistaa
kuumimpaan aikaan,
meidänkin maisemissa.
Ollapa kesä
ja mansikka aika.
♥
Nami nami mansikat, ihanat kuvat, kyllä maistuis mullekin. Meilläpäin vielä löytää muutamia metsämansikoita ja mökilläkin on tiepielessä muutamia. joskus keräilen niitä heinänkorteen niinkuin lapsenakin.
VastaaPoistaHauskaa torstaipäivää sinulle!
Manteli, mansikat on parasta kesässä ja loppujen lopuksi ne on niin vähän aikaa.
VastaaPoistaMetsämansikoita saan mökiltä noin mukillisen, mutta ovat aarteita kyllä ja makoisia :P
Joo, heinnkorteen, kivaa!
Leppoisaa päivää Manteli!
Ihania kuvia! ja niin tuli kesää kova ikävä.
VastaaPoista